Videoissa kerrotaan neljästä kuvitteellisesta päähenkilöstä – kahdesta tytöstä ja kahdesta pojasta – joilla on erilaisia syömishäiriöoireita. Nuoret elävät kahdessa perheessä sisaruksina: on lukioikäiset isosisko ja pikkuveli sekä yläkouluikäiset isoveli ja pikkusisko. Videoissa esiintyy myös nuorten kavereita, vanhempia ja muutamia muita aikuisia. Näyttelijät ovat harrastajia.
Videosarja muodostaa kokonaisuuden siten, että päähenkilöiden tarinat etenevät koko ajan, vaikkakin teemoissa on jonkin verran toistoa. Kaikkien videoiden näyttäminen samalle ryhmälle ei ole välttämätöntä. Koska videot löytyvät Internetistä, niitä on kunkin mahdollista katsella myös itsenäisesti omalla ajalla.
Kolmeen ensimmäiseen videoon on jokaisen päähenkilön ympärille rakennettu pari juonta eteenpäin vievää kohtausta, joihin sisältyy vuoropuhelua muiden henkilöiden kanssa. Juonikohtausten välissä kertojaäänet antavat pieninä annoksina mielenterveyteen ja syömishäiriöön liittyvää tietoa. Neljännessä videossa kuulemme nuorten tilityksiä yksinpuhelun muodossa siinä vaiheessa, kun he ovat alkaneet tiedostaa ja kohdata ongelmiaan. Viimeinen video sijoittuu aikaan, jossa nuoret ovat jo päässeet syömishäiriöoireista ja saaneet kiinni paremmista selviytymiskeinoista; heitä ja aiempien videoiden muita henkilöitä haastatellaan nykytilanteesta.
Kannattaa tutustua juonikuvauksiin ja taustoihin. Ennen kuin videoita näyttää, katsojille on hyvä kertoa taustatilanteesta, sillä läheskään kaikki taustatieto ei käy ilmi tai siihen viitataan vain epäsuorasti.
Video 1: Nuoren tasapainoilu
Perhe on hajonnut muutama vuosi sitten. Omakotitalosta on jouduttu luopumaan; nyt äiti ja kaksi lasta asuvat vuokralla kerrostalossa. Äiti on kova suorittamaan ansiotyötään, kotielämää ja äitiyttään – menetysten myötä hän haluaa kaksin verroin näyttää ulospäin menestyksen julkisivua ja odottaa samaa lapsiltaankin. Ex-miehen alkoholisoituminen on ollut kova pala, ja äiti onkin katsonut parhaaksi eristää isän lasten elämästä varsin täydellisesti. Sittemmin isä on alkanut toipua ja perustanut uuden perheen. Hän haluaisi parantaa välejään vanhempiin lapsiinsa ja olla heillekin isänä. Tytär on valmiimpi pitämään yhteyttä, poika ei aiempien kokemusten katkeroittamana sitä halua.
Tyttö menestyy erittäin hyvin koulussa ja viuluopinnoissa. Hän hoitaa kaikkia tehtäviään päivästä toiseen hyvässä järjestyksessä, mutta elämässä ei ole oikein mitään iloa. Suhteet koulukavereihin ovat etäisiä, muitakaan ystäviä ei ole. Kaikesta tekemisestä selviytyminen ottaa voimille, eikä oravanpyörässä tunnu enää olevan juuri mieltä. Mutta nyttemmin hän on keksinyt, miten terveellisen ruuan avulla voisi parantaa jaksamista ja suorituskykyä – miksei myös vähän laihtua…
Poika on innostunut kehonrakentamisesta ja muusta urheilusta. Kun kropasta on saanut kaiken irti, turhauttavat kuviot ottavat vähemmän päähän. Ja pitää myös näyttää kaikin puolin hyvältä: hän ei helposti viihdy kaveriporukoissa, mutta hyvän statuksen saavuttamisessa komeat lihakset samoin kuin merkkivaatteet ovat tärkeitä.
Sisarukset huomaavat kyllä äitinsä ja toinen toisensa käyttäytymisessä – selviytymiskeinoissa – jotain epäilyttävää, mutta eivät osaa kyseenalaistaa omia touhujaan.
Video 2: Orastavan syömishäiriön tunnistaminen
Pojan vihamielisyys ja turhautuminen purkautuvat yhä enemmän rankkaan liikuntaan. Annokset ovat rajuja eikä palautumisaikaa ole, joten keho on tosi kovilla. Ihanneminän saavuttaminen joskus tulevaisuudessa kuitenkin motivoi.
Tyttö jatkaa pedanttia suorittamistaan mekaanisesti ja alakuloisesti. Nyt myös täydellisen syömisen projekti on toden teolla käynnissä. Kyllä se varmasti vie pois pahat olot… Tyttö vetäytyy usein yksinäisyyteen ja vaipuu synkkiin ajatuksiinsa.
Äiti touhuaa omissa kulissimaailmoissaan.
Video 3: Varhainen puuttuminen
Tytön luokanvalvoja kohtaa äidin vanhempainvartissa ja ottaa esille huolensa: tytöllä menee kyllä koulutyössä edelleen hienosti, mutta hän on väsyneen, yksinäisen ja onnettoman oloinen. Itse asiassa hän on hieman jutellutkin tytön kanssa, joka myönsi ahdistuneisuutensa. Syöminen vaikuttaa olevan kovin kevyttä ja tyttö on puhunut kiihkeästi terveysruuista. Saattaa olla, että nyt tarvitaan jotain ulkopuolistakin apua. Äiti on yllättynyt ja puolusteleva. Hän kuitenkin suostuu jatkamaan asian selvittelyä, vaikka omat edellytykset tyttären tukemiseen eivät huippuluokkaa olekaan.
Poika on tutustunut kuntosalilla treenatessaan toiseen vakiokävijään, vanhempaan mieheen. He ovat aina silloin tällöin vaihtaneet ajatuksia ja kokemuksia treenauksesta. Nyt jonkin aikaa pojan reuhtomista seurattuaan mies käynnistää keskustelun: onko saliharjoittelu ihan sellaista kuin pitäisi ja onko se pojalle lähinnä aggression purkamista…
Video 4: Syömishäiriön taustaa
Tyttö kuvaa kokemaansa kaaoksen tunnetta ja kuinka sitä piti kompensoida tiukalla kontrollilla sekä ihan konkreettisellakin järjestyksellä. Tuntui helpottavalta, että edes syömistä hän mielestään pystyi hallitsemaan. Jos kuona-aineet kehosta häipyvät ja hän syö yhä täydellisemmin, muutkin ongelmat ratkeavat… Nyt hän on saanut tukea toipumiseen eli itseymmärryksen ja vahvan itsetunnon rakentamiseen. Hän on tajunnut, että voi hyväksyä persoonansa kaikki puolet eikä hänen tarvitse leikkiä täydellistä.
Poika pohtii, mitä perheen vaikeudet ja erityisesti isän väkivaltainen alkoholismi hänessä synnyttivät. Kehittyi padottua häpeää, katkeruutta, itsetunto-ongelmia. Salilla käyminen oli ensisijaisesti keino purkaa ahdistusta. Nyt hänellä on luottamus siihen, että vaikeuksista selviää ja omaan elämäänsä pystyy kyllä vaikuttamaan. Ongelmista voi puhua. Asenteet koko elämää kohtaan ovat muuttuneet ja olo on toiveikas.
Video 5: Tasapainon rakentaminen
Poika selittää salilla haastattelijalle rankan treenaamisen taustaa: se oli kuin mikä tahansa riippuvuus siinä mielessä, että ensin sai hyviä fiiliksiä, homma vei täysin mukanaan ja vähitellen täytti kaiken ajan. Poika oli täynnä vihaa ja turhautumista varsinkin kotielämää kohtaan. Haastattelussa läsnä on myös pojan salikaveri, vanhempi mies. Voi päätellä, että ”mies miehelle” -keskusteluja on käyty.
Tytön luokanvalvoja vastaa haastattelijan kysymykseen, kuinka hän tuli huolestuneeksi niin hyvin koulussa pärjäävästä oppilaastaan. Hän oli jo pitempään kiinnittänyt huomiota tytön rasittuneisuuteen ja vakavamielisyyteen. Kokeenpalautustilanteessa tytön ahdistus viimein rävähti silmille, ja he pääsivät seuranneessa kahdenkeskisessä keskustelussa eteenpäin. Äiti kertoo tyttären tilanteesta kovasti yllättyneensä, mutta onhan nykypäivän lukio niin vaativa, että siinä saattaa ”väsyä”. Tytär ei enää valmistele viulututkintoa, koska ”hyvät ylioppilaspaperit ovat tulevaisuuden kannalta toki tärkeämmät”. Luokanvalvoja kuitenkin muistuttaa, että tekemisistään pitää myös pystyä nauttimaan – ei kukaan muuten pitemmän päälle jaksa. Vaikka äiti selvästikään ei ole täysin herännyt ja sisäistänyt, mitä tasapainoisempi ja onnellisempi elämä edellyttää, keskustelu jatkuu silti hyvässä hengessä. Luokanvalvoja antaa hyvää palautetta siitä, ettei äiti ole estellyt tytön uusia vapaa-ajan kuvioita sekä isänsä ja tämän uuden perheen kanssa olemista. Äiti puolestaan on kiitollinen, että tyttären terapia-asia on hoidettu koulussa hienotunteisesti.